Maljakon oksatähti liikahtelee
ilmavirran tuulahduksesta,
kävyt kiipeävät
liikkumatta
kohti latvoja.
Sielukas oksarykelmä,
hengittävä,
näyttää kuolleelta.
Kietoutunut johto viinimarjojen
ympärille,
väittää itseään koristeeksi.
On läsnä oleva joulu.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Mande | Muistojen romukoppa | 5.1.2020 | 1 | Runo |
| Mande | Kirja, ystävä | 14.9.2016 | 1 | Runo |
| Mande | Nimetön | 26.12.2006 | 21 | Runo |
| Mande | Koristeita | 26.12.2006 | 6 | Runo |
| Mande | Naurun repaleita | 5.10.2006 | 6 | Runo |
| Mande | Sinulle | 9.7.2006 | 0 | Runo |
| Mande | Pärjä se | 1.3.2006 | 7 | Runo |
| Mande | Kaipuusi ikuinen | 29.1.2006 | 5 | Runo |
| Mande | Naur se ikkä pirentä | 22.12.2005 | 11 | Runo |
| Mande | Nimetön | 3.11.2005 | 0 | Runo |
Kommentit
Nyt, kun tätä luen, ollaan menossa kaukana joulusta ja yhä vain etäännytään. Käpyjen kiipeily ja itseään koristeeksi väittävä johto kuitenkin kiinnittivät huomioni. Melkein aavistan kuusen tuoksun.
Voi, kuinka odotan taas joulua... sen tunnelmaa ja kaikkea siihen liittyvää. Ihana Jouluruno tämäkin.
Mahtava.
Mahtava.
Mahtava.
Mahtava.