Masadon

Runoilija Masadon

mies
Julkaistu:
7
Liittynyt: 9.12.2014
Viimeksi paikalla: 22.12.2023 15:54

Asuinpaikka: Lappi
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
18.9.1988

 

Ajatuksia

   Viime aikoina olen miettinyt paljon erilaisia asioita. Päässäni on pyörinyt paljon ajatuksia hyvästä ja pahasta, vihasta ja rakkaudesta. Toisaalta elämän arvaamattomuudesta ja siitä kuinka niin nopeasti voi menettää kaiken sen mitä pitää rakkaana, kalliina ja pyhänä. Maailman tapahtumat, toinen toistaan seuraavat pahuudet, vihan kylväminen Jumalan nimessä, terrori, yleinen ihmisten hätä ja pahoinvointi sekä parempiosaisten jonkinlainen haluttomuus auttaa hädässä olevia saavat minut ajattelemaan, että kuinka kaukana viha ja rakkaus voikaan olla toisistaan.
 
   Ihminen on ihmiselle susi, raadollinen olento, jolla on vimmainen tarve keksiä pahaa toisille. Sellaista pahan potentiaalia ei olekaan, josta ihminen ei tekisi totta. Harvoinpa tässä maailmassa asiat ovat mustavalkoisia. Lasten elämässä ehkä, mutta ei aikuisten. Ikävä kyllä on helpompi lyödä kuin hyväillä.
 
   Olen myös viime aikoina miettinyt paljon sinua. Olet usein tullut uniini ja nuo unet ovat poikkeuksetta olleet sellaisia, että toivon herättyäni niiden olevan totta. Niissä unissa saan pitää sinua kädestä ja halata, katsoa kauniisiin silmiisi ja hymyillä. Saan silittää kauniita, pitkiä vaaleita hiuksiasi. Hymyilet takaisin. Uteliaat silmäsi katsovat takaisin ja kertovat sanaakaan sanomatta ajatuksesi. Niissä unissa olen onnellinen.
 
   Nuo unet eivät kuitenkaan ole totta. Ne ovat omien haaveideni peilikuvia, unelmia ja asioita joiden toivon olevan totta. Ja melkein ne olivatkin.
 
   En osannut pukea tunteitani sanoiksi silloin, kun olisi ollut aika niistä kertoa. Ne tunteet huuhtoivat sydäntäni valtamerten lailla, tuhannen auringon voimalla. Ehkä se tunneryöppy oli pienelle ihmiselle liikaa ja tuntui liian pelottavalta sanoa ne muutamat kauniit sanat. Olisin joutunut astumaan polulle, joka olisi voinut olla kivinen ja karikkoinen. Minua pelotti, että olisin ehkä joutunut kylmään virtaan, jossa jalkani eivät olisikaan yltäneet pohjaan. Ehkä annoin lopulta pelolle periksi ja kuljin keskellä tietä, vaikka reunoillakin olisi ollut tilaa. Usein on liian helppoa jäädä satamaan kun ulapalla myrskyää. 
 
   Eihän elämän pitäisi olla epäonnistumisen pelkoa, vaan pikemminkin unelmien tavoittelua. Luuseri ei ole se, joka epäonnistuu, vaan se joka ei uskalla edes yrittää. Se joka kaaduttuaan ei enää nouse ylös.
 
   Silloin minä olin pelkuri. Luuseri.
 
   Pelkääminen ei tietenkään itsessään ole huono asia. Pelko ei kuitenkaan ikinä saisi rajoittaa omaa elämää eikä etenkään onnellisuuden tavoittelua. 
 
   Ikävää on vaikea pukea sanoiksi. Se kaivelee niin paljon, että joskus tekisi mieli kiivetä tunturin huipulle ja huutaa tuska pois. Huutaa, jotta vääryys muuttuisi oikeaksi. Koen, että oli väärin, etten puhunut sinulle silloin kun olisi pitänyt. Sanainen arkku oli kuitenkin lukittu ja avain oli kadoksissa. Uskon kuitenkin, että tiedät, ettei aina ole helppo puhua silloinkaan, kun hiljaisuus on virheistä suurin.
 
   Tässä tapauksessa huutaminen ei kuitenkaan auttaisi, sillä etäisyys on liian suuri, jotta kuulisit huutoni. Kerroit minulle, kun viimeksi tapasimme, että olen tehnyt vääriä valintoja päättäessäni muuttaa toiselle puolelle valtakuntaa. Ehkä niin, mutta valintojen hetkellä sekin valinta oli oikea, tai ainakin vähemmän väärä. Toivoisin toki, ettei välimatkaa olisi, mutta kaikkia päätöksiä ei voi muuttaa. Välimatka sai minut kuitenkin tajuamaan kuinka paljon kaipaan ja ikävöin sinua. Olen anteeksipyynnön velkaa siitä, että olin aikaisemmin niin sokea näkemään sen kauneuden, jonka toit ympärilleni. Rakkaus on julma koulu.
 
   Joskus vain pitää lähteä kauas nähdäkseen lähelle.
 
   Olen toki tehnyt virheitä, mutta kukapa ei olisi? Eikä virheiden pitäisi olla ihmisen mittari. Minä haluaisin elää mieluummin maailmassa, jossa ihmisen hyvyys mitattaisiin anteeksiannolla virheiden sijaan.  

   Monet illat on minulla ollut aikaa pohtia kaikkia niitä virheitä, tekemättä jääneitä asioita ja sanomatta jääneitä sanoja. Puolin ja toisin. Tyhmää eikö vain? Tosiasia on, että möröt asuvat sängyn alla, vaikka lapsena minulle toisin uskoteltiin. 
 
   Olet viimeisten vuosien aikana tuonut elämääni ihmetystä, epätietoisuutta, kaipuuta, pettymyksiäkin. Mutta mikä ihanampaa, vielä paljon enemmän iloa, kauneutta, naurua ja suuria tunteita. Kun ajattelen sinua, en voi olla ajattelematta, että jokainen huominen voi olla loppuelämän käännekohta. Sen ajatuksen voimalla toivon, että tiemme vielä kohtaavat ja uneni, nuo haaveitteni peilikuvat, muuttuvat todeksi. Sillä hetkellä pidän huolen, että sen sanaisen arkun avaimet löytyvät taskustani.
 
   Joskus hamassa tulevaisuudessa, kun meistä aika jättää, toivon tapaavani sinut taivaassa. Jos tällainen etuoikeus minulle suodaan, ja et ole silloin enkeli, ei oikeus ole tapahtunut. Huolimatta niistä virheistä ja heikkouksista joita meissä jokaisessa on, minulle olet aina enkeli. Enkeli, jonka ottaisin syliini, silittäisin ja hyväilisin silloinkin, kun sinulla on huono olla, jotta näkisin taas sen hymyn, johon niin kovasti ihastuin.  
  
   Maailmassa ei ole koskaan liian paljon hyvää. Jokainen ihminen voi omilla pienillä teoillaan, sanoillaan ja eleillään tuoda rakkautta ja iloa lähimmäistensä elämään. Lopulta pienet asiat ratkaisevat voittaako paha vai hyvä susi. 

   Koskaan ei voi tietää milloin on viimeinen mahdollisuus kiittää, pyytää anteeksi tai kertoa rakastavansa.
 
   Jotta viha ei koskaan voittaisi rakkautta,
   jotta epätoivo ja suru eivät koskaan kasvaisi hymyä ja suudelmia vahvemmiksi,
   jotta totuus ei unohtuisi.
   Minä rakastan sinua.
 
  
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  
Selite: 
Tosielämän tuntemuksiani erästä neitiä kohtaan, jonka eteen en tehnyt sitä mitä olisi pitänyt.
cc-kaupallinen
Kategoria: 
 

Kommentit

Nyt on pakko sanoa että itkin oikeasti kun luin tekstisi.
Jos sen olet kirjoittanut maailmasta mikä on totta
toivon että unelmasi pysyisivät aina yhtä vahvoina ja voimakkaina
kun nyt sanasi.
Ohoh. Huikeita ajatuksia. Lukijana sitä nöyrtyi ja empi lukemista sen verran henkilökohtaisilta ja yksityisiltä ajatukset tuntuivat. Sitä pääsi kuin kirjoittajan pään sisälle. Kiitos siitä.
kiitos kaunis muistutuksesta! aion ottaa opikseni ja tänään sen teen, en jätä huomiseen.
Kaunis. Tää tarttis saada hänelle!
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Masadon Ajatuksia 25.12.2015 4 Tarina
Masadon Pakomatka 15.12.2014 1 Runo
Masadon Ääretön? 13.12.2014 2 Runo
Masadon Enneuni 13.12.2014 3 Runo
Masadon Puolimatka 9.12.2014 4 Runo
Masadon Häviö 9.12.2014 8 Runo
Masadon Kosketus 9.12.2014 0 Runo
Syntymäaika: 
18.9.1988
Runojen lukumäärä: 
7