Elämän suhde

Runoilija miesvaalea

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miesvaalea kuva
mies
Julkaistu:
527
Liittynyt: 17.1.2018
Viimeksi paikalla: 20.1.2026 17:19

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

kelle kuullunkaan kun olen hiljaa 





 
 
tulit minuun ensimmäisenä
                              kulkuuni vaihtuvassa matkassa
viimeisenä etenet pois
 
luonteeni kasvaa polullasi
                              siellä missä kun valosi kiiltävää on
 
jäätyäni huomata sen vastako haluat  

Irrottua lehteni runkoni kaatuneena maatuvat
 
                                                             juureni maassa aina olleet on

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Pysäyttävää pohdintaa.
Syksyn haikeutta ja juuriin turvautuvaa energiaa kenties?
VAU. Hieno!
Kiehtova. Tätä jää tutkimaan juuria myöten.
 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot