Sinä olet aina vain mennyt kauemmas
eikä minulle jäänyt muuta kuin muistot
joihin tarttua
Samalla kun vuodet muuttuivat
mekin muutuimme
Eikä sinusta jäänyt minulle paljon mitään
vain yksinäisiä ajatuksia
enkä minä ehkä koskaan lakkaisi itkemästä
perhosta, joka ei enää jaksanutkaan lentää
sellainen minustakin tulisi vielä
Jos voisin
pyytäisin ettet lähtisi
sillä nyt, tänään
minä tarvitsisin sinua
sekä
hetkiä, jotka eivät olleet erityisiä
silti täydellisiä
mutta sinä oletkin jo mennyt
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihanan haikea ja surullinen.
"enkä minä ehkä koskaan lakkaisi itkemästä
perhosta, joka ei enää jaksanutkaan lentää
sellainen minustakin tulisi vielä"
Joskus vaan kasvaa erilleen tai kuihtuu.