Olen antanut itsestäni kaiken mitä vaan voin,
uskon niin,
sanothan olisiko jotain vielä enemmän
sillä en enää tiedä miten saisin sinusta taas kiinni
kun tunnut menevän koko ajan kauemmas
kosketti miten tahansa
Sä olit se johon oli helppo rakastua
se, jolle aamuisin oli kiva hymyillä
mutta nyt, minun ei tee mieli edes nukahtaa viereesi
Tukehdun kaikkeen tähän hiljaisuuteen
ja pian olen taas se jonka siivet kuihtuivat
eivätkä hauraat kädet jaksaneet nostaa pystyyn
Kerro, olenko vielä se ensimmäinen ajatus aamuisin
sillä minä murrun jokaisesta hiljaisesta hetkestä
vain enemmän
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi