Pohjaton kaivo

Runoilija Vipa

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.4.2003
Viimeksi paikalla: 25.4.2016 15:01

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
2.4.1984

Kadottanut itsensä


Täällä eletään surujen
Elämän helvetissä
tunnelien päässä valojen

Ei tulevaisuuden kuvaa
ilman suruja, en niitä salaa
Piruja seinällesi maalaa

Onnellisuus kateissa
runojeni kokoelmissa

 
 

Rahat heitettynä kaivoon
syvään ja pohjattomaan
kuiluun pimeään

Toivomukset jotka toivoin
ei ne koskaan toteutuneet
niitä turhaan vieläkin hoen

Tätä kylmää elämää
kuljen vieläkin pohtien
mikä meni pieleen

Ikävää kylmissäni itken
peittoa ylleni etsin
mietin mikä meni pieleen

Näitä yksinäni mietin
kera viinapullon ja viinin
olutpäissäni kun täällä heilun

Huolet toinen toistaan
humalassa kirjoitetut
selvinpäin ajateltut

Kaivo on syvä, mieleni on kylmä
Kaivo on pohjaton, mieleni on rauhaton
Kaivo on tyhjä, mieleni on tyhmä

Ei auta edes kaivoon hyppääminen...
Eikä auta lääkkeet eikä raaka ryyppääminen...

Selite: 
Ehkä tästä vielä kehkeytyy jonkinlainen melankolija kappaleen sanoitukset, kun hiotaan... Mutta tämänasteisia pimeitä mietteitä...
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot