Levoton

Runoilija daywalker

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 15.5.2003
Viimeksi paikalla: 8.8.2021 22:15

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
10.8.1979

 

Jalat elohopeaa
ja maa on tulessa

en voi pysähtyä tänään

en voi

vaikka huulillasi maistuivat
niin kauniit sanat

katseellasi pyysit -ethän mene!

kosketuksestasi
painovoimaa uhmasin
hetken jälkiä jättämättä kuljin

tiedän
en voi nähdä liikaa
edes tarpeeksi

pystyynkuolemisen pelko
hengittää vieläkin

liian voimakkaasti

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Mielenkiintoista.
Ymmärrän nyt ehkä miehiä vähän paremmin - todennäköisesti en.

Pystyynkuolemisenpelkoiset ihmiset ovat levottomia *ei ikinä neverever pystyynkuolla halua*
Runosi jaksotus tosi hyvin onnistunut - samoin pidän siitä että kirjoitat paljon kursiivilla.
Hyvin olet sanasi runoon valinnut, tämä runosi myös siksi varsin onnistunut - kovasti tykkään!!

Mä meen kyllä aika sanattomaksi näistä sun runoista...
joten mitään fiksua arvostelua on turha odottaa. Kerrot hyvin elämästä, on helppo samaistua ja kaikki runosi herättävät paljon tunteita joita on vaikea sanoiksi muokata. Suosikkeihin taidan pistää jotta voin lukea useammin ja ajatuksella... jos sitten saisi ulos omat ajatuksensa.

Tämä runo soi, välttämistä haiskahtaen. Pehmeää, kaunista sanailua.

Hyvää ja vähemmän levotonta syntymäpäivää v. 2005! :)

Kauniilla ilmaisuilla ladattu runo eelämisen, näkemisen ja kokemisen pakosta. Tulee mieleeni Pelle Miljoonan moottoritie on kuuma..

tykkään tyylistäsi kirjoittaa :))
Se on eloisaa, ei ihan tavanomaista. *brawo*

minua. tekstissäsi.
alussa
ja
varsinkin lopussa...

upeaa.

Hyvin kiehtovaa runoutta, vivahteikasta, todella voimakkaita ilmaisuja käytät.
:)
Lopun pelko on voimakas ja kuvaava.

kaunista... :) Aivan upeaa!

Mykistyin. Ja se tarkoittaa, ettei ole sanoja kuvaamaan kuinka hieno runo tämä on.. tässä on niin paljon tunnetta, että pistää melkein tärisemään. Nimenomaan levottomuutta, mutta myös niin paljon intohimoa - tai rakkautta. Pelkoa tai.. en osaa sanoa. Tunnetta kuitenkin, vahvaa sellaista. Täytyy sanoa, että hienoimpia runoja mitä olen aikoihin näillä sivuilla lukenut!

Joskus tuntuu,että jalat on elohopeaa. Ei pysty pysähtymään.

Etpä sinä pääse pystyynkuolemaan vaikka
ankeuttaja kävisi päällesi, sellainen on sinun runojesi voima. Olen lukenut runojasi noin vuoden ja yhä vain kehityt!

Huh, huh......et kuole pystyyn,
mut et maakuultasikaan.

Mikään ei ole niin epävarma yritys, kuin palata suhteeseen, jossa on tuntenut kuolleensa pystyyn. Syy voi olle kummassa tahaansa suhteen osapuolessa, mutta se ei muuta totuutta. Ihmisen on elettävä. Kuolleena ollaan sitten vaakatasossa, ei pystyssä. Hyvin ilmaistu tärkeäasia.

Tätähän se on kun on levottomat jalat...
nyt se selvis "pystyynkuolemisen pelko"
Kiitos,tää on kaunis ja osuu.

Tässä runossa yhdistyy loistavasti kauneus ja herkkyys sekä toiminta-elokuvat. Tuo elohopea ja tulinen maa toivat mieleeni Terminator-elokuvat :)

Vahvasti kerrot ja suorasti miten maa polttaa varpaiden alla...pidin tästä kovasti.

Voih, mitä rohkeutta vaikka sielussa suru sikiää. Kaunista sinua, runosi! Itkustan.....

Ihanaa sanojen maalausta jälleen, nämä kielikuvasi sen kuin paranevat :) voimakas tunne tässäkin runossasi, rotta kiittää =)

vau, voiko muuta sanoa? tää on upeaa, loistavaa fantastista! hui..

Vauh.........ei kuolla pystyyn, liikkeeseen kylläkin, eletään turbolla. Nautitaan elämästä isolla I:llä, Ihana runo! Juuri elämänmotoksi sopiva, intohimoa hinkuva, rakkautta janoava.

Voimakas, todella puhutteleva teos. Pysäyttää ja vangitsee.

Vahva ja kaunis on runosi. Paljon upeita kielikuvia. Jotenkin sellainen hauras tunnelma. Ikävä jotakin, jota ei voi koskettaa.

Kaunis runo sai vaipumaan mietteisiin ...

Epätoivoa huokuva ja
kuinkas muuten, jos ei pysätä voi,
vaikka tahtoa olisi. Pidin!

niin kaunis ja koskettava, ite surun murtamana itken nyt vähän kaikkee, tätäkin runoa, tosiaan pidän tästä

Aivan mahtava runo. Hienoa. Menin aivan sanattomaksi. =)

Vahva tunnelma runossasi joka vangitsee mukaansa. Todella kaunis runo.

 

Käyttäjän kaikki runot