Ristikuulustelu

Runoilija Ellie^

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.10.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Minä tiedän sinun aina olevan siellä, mihin ikinä mieli mennä voi. Aivan tiettömälläkin tiellä, minua odotat.
 

On asioita, puolen vuoden takaa.
Paljon mietitty viime aikoina,
sitä miestä, Eppistä.

Ajatukset harhailee päässä,
enkä saa näitä kuriin.

Ehkä tämä auttaa,
tänne kirjoittaminen.

Joten antaa mennä tyttö;

Mä en oikeasti enää tiedä missä mä meen
ja mitä ihmettä mä teen.

On nii vaikee olla kun tietää että mitä haluaa,
mutta tietää myös sen,
että ei se maailmaa paranna et ikävöi toista.

Mä yritän koko ajan välttää sen ristikuulustelun,
Ellien kootut perustelut alkaa oleen aikalailla käytettyjä. Se ei siltikään luovuta,
mua alkaa pelottaa.

Koska jos se istuttaa mut joskus mun pöydän ääreen, mulla ei oo mitään muuta vaihtoehtoa,
kuin olla siinä.

Ja puhua sille, pelottaa.
Kun mieli tahtoo juosta pakoon sitä,
sen takia että mä haluan suojella sitä.
Siksi että mä välitän siitä vieläkin niin paljon,
että oikein pahaa tekee välillä.

Ja se kaikki mitä joskus oli,
ilman kahta pientä virhettä.
Meillä olis ollut unelma.

Paljon hyvää,
koska luulin että mä välitän siitä ja se musta.
Mut se taisikin mennä niin, että mä välitin siitä ja se jostain muusta.

EI.

Kyllä se musta joskus välitti.

Hyvä menee hukkaan,
ihan liian hukkaan.
Miksei kukaan tee mitään,
miksei joku huomaa, miksei kukaan tiedä?

Haluaisin jonkun tietävän ja saada pahan olon pois. Miksi pitäisi olla just niinku muut?
Miksi kaiken pitää olla heti?
Haluan ihmisen,
joka arvostaa sitä mitä on,
eikä heitä pois,
koska ei ole sitä mitä pitäisi olla.

Ystäväksi rakkaaksi ystäväksi rakkaaksi ystäväksi, sielun kumppaniksi.

En halua mitään typerää yhden illan juttua tai useamman illan juttua,
vaan rakkautta.
Johon kuuluu halauksia ja hellyyttä.

Edellisestä on liian pitkä aika.

Pidän hiljaisuudesta.
KAMALAA.
Tykkään olla hiljaa ihmistenkin kanssa.
Tykkäisin.

Haluan löytää ihmisen, jonka kanssa voin olla hiljaa. Hiljaa hiljaa istua rannalla,
olla yhdessä ja toinen ei mene pois.

Ei. Mene. Pois.

Siinäpä se.
En halua, että toinen menee pois.
Yhden kerran edes niin,
että toinen ei mene pois.

Vaan jää. On. Vieressä.
Toinen on vieressä.

Se on hymyilyttävä ajatus.
Illalla toinen on vieressä,
yöllä toinen on vieressä
ja aamulla toinen on vieressä.
Ehkä se korjaa paljon.

Niin ja haluaisin,
että olisi joku joka lähtisi mukaan ulos kauniina kesäaamuna,
ottamaan vastaan kauniin kesäpäivän.
Kuudelta pitäisi lähteä.

Olisi aurinkoisia paikkoja ja varjoisia paikkoja,
pilvetön taivas ja hyvä tunnelma,
ensimmäisiä uudessa päivässä,
siitä tulisi hyvä päivä.
Just tälläsiä asioita pitäisi tehdä enemmän.

Pitäisi siis halata ja jäädä ja lähteä ulos aamulla.
Ei ollut edes tarkoitus ihan noin paljoa toivoa toiselta. Kaukaisia unelmia nuo olivat,
kuitenkin niissä puhuu sydän.

Kaikkein kipeimmältä tässä tuntuu se, että mulla oli tohon kuvaan jo hyvä mies.

Mä kutsun sitä Eppikseks..

Vieläkin kaiken tän jälkeen.

Se pyys et mä jatkaisin elämääni enkä jäisi paikoilleni, enhän minä jääkkään.

Huominen on tuulinen,
mutta kun en saa sitä ymmärtämään että se oli se kaikki mitä halusin,
mitä kaipasin.

Eikä se tuu muuksi muuttumaan,
ennen kuin on jo liian myöhäistä.

Ihmisen kohtalona taitaa olla,
syntyä yksin.

Elää yksin,

Kuolla yksin.

Silti.

Mä olisin universumin onnellisin nainen,
kautta aikojen.

Jos mulla olisi ollut se.

Eppis.

... Nuku hyvin Tiikerin pentu, rakastan sinua ...

Selite: 
*Ellie halaa, hymyilee, kittää ja kumartaa. * ........((rakastan))......... .... itkettää ....
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot