Valo iskeytyy torin ytimeen
kaksijalkaisten maailman keskelle
torille pyhään kokoukseen
Nämä ihmisiksi kutsutut
syöksevät tulta kidoistaan
valoisiä sälpiä lukuisia
Ihmisten väliset keskustelut hämmentävät
ohikulkevat sanailijat minua
kun ne jättävät muistoksi aina jotain
palasen joka sovitetaan pelin uuteen nurkkaan.
Otan askeleen, kurkkaan mihin
äänellä kurotan ja vastaan
johonkin näistä lukuisista reaktiomoottoreista
kultaisen projektion provokaatiomotoriikkaan.
En ymmärrä sanaakaan
tai joutuisin keksimään kaiken uudestaan
mutta jos unohdan mitä olen
olen viimein valmis kohtaamaan
Jotain muuta kuin itseni
oman ääneni jokaisessa
tuulen kuiskauksessa ja elämän ujelluksessa
kivireki pitää kaiken paikallaan
Kaikki ajallaan kukin tavallaan
huijaa itseään taitavat osat teatterissa
vaihtua turhan usein kuljettavat juonta
kaksi valoa kuu ja aurinko
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi