Kajo valjun valon,
seisahtunut, tomuuntunut
nukahtanut aavikkosavanni.
Käppyräinen leipäpuu
kuolemanhiljaisuudessa haavoittuu,
havina
ohdakkeisessa maassa.
Pysähtynyt toinen ääripää,
odottaa.
Taivaalla
pilvimassat mustanpuhuvat
uhkeina nousevat.
Tuntee kosteuden ihollaan
leipäpuu.
Pisarameret laskeutuvat,
kietovat koppuraiset kädet
syleilyyn,
helminä mukuloille liukenevat.
Laske kaulalleni,
se punainen helminauha.
Tuuli toi rakkauden helmoissaan.
Katso, kuinka kukoistan jälleen
olenhan sinussa, Afrikkani.
Cumbalele,
lyö rummut elämälle.
Leipäpuuni alla vihreät pavunvarret
luovat jo uutta hedelmää.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upean runon kirjoitit! HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ SINULLE!
Runo täynnä vastakohtien voimaa. Rikkaudessaan eläytyvä, vahvan tunteikas.
Onnellista syntymäpäivää!
Hyvää syntymäpäivää.
Vaikuttava! Yhtä lailla voimattomuuden kuin kiitollisuuden tunteita luonnonvoimien edessä. Elävää tekstiä, hienoa.
Elämä hedelmällisenä ja kauniina runossasi.
Tämä runo sai minun ihoni kananlihalle, niin on kaunis ja mukaansa tempaava, jotain aivan uskomatonta tekstiä. (Kiitos kommentistasi)
Todella upeita runokuvia tässä.
Niin kaunista ja upeaa
Ihana jatko edelliseen runoosi rakkaudesta Afrikan mustanpuhuviin öihin. Aivan mahtava on tämä runosi ja miten kaunis säkeistö, "Laske kaulalleni se punainen helminauha...."
jatkaisithan vielä tätä samaa teemaa. tätä on ilo lukea ja tuntea ja nähdä maisemat
Jälleen suosikkeihin!
Niin täydellinen muodonmuutos voi tapahtua hetkessä, sateiden saapuessa - sisimmän elähdyttävä sade ja kuva suurenmoisesta Afrikan luonnosta elää tässä...
Afrikan eksotiikkaa ja voimakkaita tuokiokuvia herkässä runossasi.
*Laske kaulalleni,
se punainen helminauha.
Tuuli toi rakkauden helmoissaan.
Katso, kuinka kukoistan jälleen
olenhan sinussa, Afrikkani.*
Taivaallisen upeaa tulkintaa. *huokaus*