tuli kevättuulahdusten luomia pehmentää
nuotio talvipakkasten varpaita elvyttää
roihut syyssateiden sormia lämmittää
liekit kesähelteiden mieltä keventää
monetko vuosikasvut tulet lahtaa
monta risua nuotioon leimahtaa
monta lehteä roihuissa palaa
monta puuta tuleen katoaa
tiedä en tahi haluakaan
sillä metsän perikadon
sinulle taas ojentaa
ruhtinas kuoleman
kuten ennenkin
kuten yleensä
ainakin hän
minä sinä
ihminen
aina
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sanomaa runossa, jota lukee mielellään, jopa pikkuisen uteliaanakin sen visualisoinnin vuoksi! Lopuksi pysähdytti miettimään syntyjä syviä *lämmin kiitos*
Jännä ja puhutteleva runo. Ovela muoto.
Upeasti olet kirjoittanut, ulkoasu ja sisältö kaunista ja puhuttelevaa:-)))
hauska ulko-asu runolla ja muutenkin runo on hieno!
aika jännä :D tarkotuksellako oot laittanu tekstin pituudet tolleen?
Sanomaa runossa, jota lukee mielellään, jopa pikkuisen uteliaanakin sen visualisoinnin vuoksi! Lopuksi pysähdytti miettimään syntyjä syviä *lämmin kiitos*
Jännä ja puhutteleva runo. Ovela muoto.
Upeasti olet kirjoittanut, ulkoasu ja sisältö kaunista ja puhuttelevaa:-)))
hauska ulko-asu runolla ja muutenkin runo on hieno!
aika jännä :D tarkotuksellako oot laittanu tekstin pituudet tolleen?