![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Lady Andromeda kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-4151-1626540517.jpg?itok=iOGTD5M8 "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Lady Andromeda kuva")
Haavat
Mielen avohaavat sykkivät kuin orgasmin partaalle kiusattu klitoris
Valuttavat rappeuttavat myrkkynsä
Avaavat temppelin jokaisen oven
Taivas vaihtaa vaatteensa mutta peilikuva säilyy samana varjojen syventyessä
Pimeyden keskellä silmänvalkuaisissa
avuttomuuden hohto, äänettömyyden huuto
(TRIGGERWARNING!!, TRIGGERWARNING!!, TRIGGERWARNING!!)
Liian kirkasta vasten vielä kirkkaampaa punaa
Tuleeko huominen vielä paljaampana kuin sieluni?
Autuutena käärittynä sideharsoon
Aivan kuin kaikki menneet päivät
Ja langenneen rukoukset
Kun rakastaa sitä, mitä ei saisi
Ja vihaa sitä, mitä ei pitäisi
Hahmo ikkunalaudalla vasten myrskyn riepomaa pimeyttä
Alla mustan sateenkaaren
Sadepilvien paraatin
Katkeruuden myrkky, viha ja väkivalta
Toivoton toivottaa hyvää matkaa helvettiin
Omalle äidilleenkin
(joka ei osannut oikeita sanoja,
Jonka väärät sanat olivat veitsen iskuja
Sanat jotka pienensivät entisestään
Vieraannuttivat joksikin toiseksi
Ikuiseksi häpeätahraksi
Minä olen se viallinen
Alleviivattuna
Ja diagnoosit aseita)
Kaikkialla vihollisten kasvoja
Yrittävät esittää ihmistä
Ei anteeksiantoa, ei kenellekään
NO MERCY
NO REDEMPTION
Valuttavat rappeuttavat myrkkynsä
Avaavat temppelin jokaisen oven
Taivas vaihtaa vaatteensa mutta peilikuva säilyy samana varjojen syventyessä
Pimeyden keskellä silmänvalkuaisissa
avuttomuuden hohto, äänettömyyden huuto
(TRIGGERWARNING!!, TRIGGERWARNING!!, TRIGGERWARNING!!)
Liian kirkasta vasten vielä kirkkaampaa punaa
Tuleeko huominen vielä paljaampana kuin sieluni?
Autuutena käärittynä sideharsoon
Aivan kuin kaikki menneet päivät
Ja langenneen rukoukset
Kun rakastaa sitä, mitä ei saisi
Ja vihaa sitä, mitä ei pitäisi
Hahmo ikkunalaudalla vasten myrskyn riepomaa pimeyttä
Alla mustan sateenkaaren
Sadepilvien paraatin
Katkeruuden myrkky, viha ja väkivalta
Toivoton toivottaa hyvää matkaa helvettiin
Omalle äidilleenkin
(joka ei osannut oikeita sanoja,
Jonka väärät sanat olivat veitsen iskuja
Sanat jotka pienensivät entisestään
Vieraannuttivat joksikin toiseksi
Ikuiseksi häpeätahraksi
Minä olen se viallinen
Alleviivattuna
Ja diagnoosit aseita)
Kaikkialla vihollisten kasvoja
Yrittävät esittää ihmistä
Ei anteeksiantoa, ei kenellekään
NO MERCY
NO REDEMPTION
Selite:
Matka muistoihin
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tuli kyyneleet
vahvaa tunnetta purkautuu kokemuksista
mikä avaa lahjakuuden patoja
katkeruuden myrkyn vastaaine on mielestäni armollisuus
itselle kuin haavojen luojille
haavan arvet ovat ikuisia muistoja, ei ne enää kipeitä, vaikka niihin ei enää kuitenkaan aurinko tartu on paljon enemmän ihoa mihin saa kauniin rusketuksen.
muitoilla pestyissä kasvoissa loistaa kokemusten viisaus
ihana runo sen kaikeudessaan
et päästä lukijaa helpolla
Tuli sellainen ajatus, että on yhä se sama lapsi, vankina tuossa samassa huoneessa.
Ehkä se ei ihan kaikin osin pidä paikkaansa, mutta siltä se tuntuu monesti. On vankina tuolle lapselle, joka loi itsensä uudelleen lievittääkseen tuskaa, jottei voitaisi enää satuttaa. Olen ollut se lapsi niin kauan, etten usko muutokseen.
Traumojen painoa ei voi aliarvioida. Miten voisi päästää irti kaunoista, joita ei voida koskaan hyvittää? Järjellä ymmärtää, että itse siinä vain kärsii, mutta en ole mikään Jeesus joka kääntäisi vain toisen posken.
Pahat muistot jäävät mieleen paljon syvemmin kiinni kuin mikään hyvä. Ne muistaa vielä vuosien jälkeen, kuten kaikki loukkaavat sanat ihmisiltä, joihin olisi pitänyt voida luottaa. Kun uskonsa ihmisiin kerran menettää, sitä ei helposti takaisin saa.
inpiroit mulle tuosta runon
joo elämässä asiat ei ole aina niin yksinkertaisia, kuin runossa ne voi selättää
mutta itse tykkäänkin runoilusta juurikin siksi, että niissä voi ratkoa ja kertoa kaiken, kenenkään sotkematta.