sille on monta syytä et miks me ei toimittu hautaan asti niin kuin piti
ensinnäkin me rakastettiin eri aikaan
sä alussa ja mä lopussa
siinä välissä kyllä yhdessäkin
mutta sillä ei oo merkitystä enää loppuratkaisun selvittyä
alussa tai oikeastaan jo ennen alkua
sä rakastit mua paljon enemmän kuin mä sua
jo silloin kun mä vielä vannoin rakkauttani toiselle
eikä mua oltu ikinä rakastettu siten kuin sä sen teit
aika luonnollista, että säikähdin ja sanoin hyi helvetti
silloin kun sä ensimmäisen kerran paljastit tunteesi
kyllä se sun rakkaus kannatti koska se puhkesi esiin mustakin
mutta vaikka mä sain sut kiinni siinä rakastamisessa
ja rakastin syvemmin kuin ketään koskaan
mun rakkaus oli katkonaista ja saattoi unohtua hetkittäin kokonaan
lopuksi mä rakastin sua enemmän kuin sä mua
tai kuten sä asian sanoit
en enää tiedä rakastanko sua
oonko rakastanu enää pitkään aikaan silleen ku sä mua
mä en ole ikinä murtanu kaikkia luitani kerralla
ja syttynyt sitten palamaan
mut mä oon aika helvetin varma siitä että
sekään ei sattuis niin kuin ton asian kuuleminen sattui
oli meillä tosiaan ne hyvätkin vuodet joiden aikana
me molemmat rakastettiin ja käytiin käsi kädessä kaupassa
oli se silti aika tuulista ja molemmilla oli omat vaikeudet voitettavana
mä teloitin niitä torilla, kun sä kamppailit varjoissa
jälkikäteen ajateltuna yhteistyö olis voinut toimia paremmin
mut ei se ollut ainoo asia mikä me hoidettiin väärin
toinen meidän ongelma oli siinä
että me rakastettiin eri tavoin
sun tapa rakastaa oli nostaa mut jalustalle
ja katsoa mua ihaillen ja palvoen
pelkäsit, ettet olis tarpeeks hyvä mulle
joten teit kaikkes, että olisit
se, miten mä rakastin sua
oli, että mä tiesin sun olevan liian hyvä mulle
tarrauduin suhun kiinni, kun pelkäsin sun tajuavan sen myös
ja yritin saada pidettyä sut mun lähellä, mun tasolla
vaikka sä olisit kuulunut sille jalustalle
niitä syitä meidän mahdottomuudelle on monta muutakin
tuskin edes olen vielä keksinyt niitä kaikkia
täytyy silti vielä sanoa, että musta on lohdullista ajatella
miten loogista se on et sun rakkaus sekä alkoi että loppui ensin
ihan kuin meille olis annettu käytettäväksi saman verran
mut sä vaan kulutit omasi ensin loppuun
me oltiin tosi nuoria kun tavattiin
loogista, että me kasvettiin yhteen
vaikka lopulta erilleen
ensinnäkin me rakastettiin eri aikaan
sä alussa ja mä lopussa
siinä välissä kyllä yhdessäkin
mutta sillä ei oo merkitystä enää loppuratkaisun selvittyä
alussa tai oikeastaan jo ennen alkua
sä rakastit mua paljon enemmän kuin mä sua
jo silloin kun mä vielä vannoin rakkauttani toiselle
eikä mua oltu ikinä rakastettu siten kuin sä sen teit
aika luonnollista, että säikähdin ja sanoin hyi helvetti
silloin kun sä ensimmäisen kerran paljastit tunteesi
kyllä se sun rakkaus kannatti koska se puhkesi esiin mustakin
mutta vaikka mä sain sut kiinni siinä rakastamisessa
ja rakastin syvemmin kuin ketään koskaan
mun rakkaus oli katkonaista ja saattoi unohtua hetkittäin kokonaan
lopuksi mä rakastin sua enemmän kuin sä mua
tai kuten sä asian sanoit
en enää tiedä rakastanko sua
oonko rakastanu enää pitkään aikaan silleen ku sä mua
mä en ole ikinä murtanu kaikkia luitani kerralla
ja syttynyt sitten palamaan
mut mä oon aika helvetin varma siitä että
sekään ei sattuis niin kuin ton asian kuuleminen sattui
oli meillä tosiaan ne hyvätkin vuodet joiden aikana
me molemmat rakastettiin ja käytiin käsi kädessä kaupassa
oli se silti aika tuulista ja molemmilla oli omat vaikeudet voitettavana
mä teloitin niitä torilla, kun sä kamppailit varjoissa
jälkikäteen ajateltuna yhteistyö olis voinut toimia paremmin
mut ei se ollut ainoo asia mikä me hoidettiin väärin
toinen meidän ongelma oli siinä
että me rakastettiin eri tavoin
sun tapa rakastaa oli nostaa mut jalustalle
ja katsoa mua ihaillen ja palvoen
pelkäsit, ettet olis tarpeeks hyvä mulle
joten teit kaikkes, että olisit
se, miten mä rakastin sua
oli, että mä tiesin sun olevan liian hyvä mulle
tarrauduin suhun kiinni, kun pelkäsin sun tajuavan sen myös
ja yritin saada pidettyä sut mun lähellä, mun tasolla
vaikka sä olisit kuulunut sille jalustalle
niitä syitä meidän mahdottomuudelle on monta muutakin
tuskin edes olen vielä keksinyt niitä kaikkia
täytyy silti vielä sanoa, että musta on lohdullista ajatella
miten loogista se on et sun rakkaus sekä alkoi että loppui ensin
ihan kuin meille olis annettu käytettäväksi saman verran
mut sä vaan kulutit omasi ensin loppuun
me oltiin tosi nuoria kun tavattiin
loogista, että me kasvettiin yhteen
vaikka lopulta erilleen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
