Hän

Runoilija tasja

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> tasja kuva
nainen
Julkaistu:
27
Liittynyt: 10.4.2009
Viimeksi paikalla: 19.3.2024 9:18

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
2.3.1964

 
Mietin,

  yhä,

     edelleen,

vaikka hänestä on.

    jo

kauan.


Mietin,


   hänen hymyään,

   rauhallista katsettaan,

   olemustaan ja kasvojaan.


Mietin ikävää,

mietin surua,

mietin äärettömyyttä.


   Annan sateen huuhtoa kasvojani,

   itkeköön taivas kanssani.




 
Selite: 
Työssäni kohdattua tunnetta.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Joskus joutuu käsittelemään kaikenlaisia tunteita ja tuntemuksia <3 
Kiitos kommentista 🌹
Runosi viimeinen lause - kerrontasi huippu !
Sanojen väritys viettelee
tunteiden piittaamattomuuteen
vai onko se sittenkin aivan päinvastoin
fyysisyyden filosofiaa…………..
pelkkää runoutta?  😊
 
Kiitos.

Jäin miettimään kommenttiasi. Olen usein miettinyt sitä, kuinka syvältä sanat lähtevät ja tulevat. Ehkä sanoissa on tuota kaikkea; tunnetta, viettelystä, fyysisyyttä ja filosofiaa. Sen kuitenkin tiedän, että sanat ovat usein niin kateissa, hukassa pitkänkin aikaa. Välillä on pää täynnä sanottavaa ja sielu pullollaan tunnetta:)
 

Käyttäjän kaikki runot