taiteeni, kaikkeni
Entäs jos musiikki saa
mut edes hetkeksi valehtelemaan itselleni
että mun elämällä on jotain merkitystä?
Ettei ne viisi päivää töissä joka viikko
ole mitättömyyttä, puhdasta rahanahneutta
josta ei saa mitään irti.
Entä jos viikonloput sun kanssa
saa mut todistamaan itselleni
että mun elämällä todella on merkitystä?
Ettei mun tarvitse puurtaa päivästä toiseen
vain odotellen läheisteni kuolemaa
jolloin tiedän kuolevani itsekin.
Entäs jos mulla ei olis sua?
Mulla olis mun musiikki, kirjoittaminen
elokuvat, maalaaminen, ajatukset
joissa kaikissa pyörin oravanpyörässä.
Mutta silti, ne kaikki todella saa mut
tuntemaan ettei mun elämä ole
tyhjä paperi.
Selite:
harrastusten kanssa touhuamista, yksin asumisen tuskaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
