Hän tunsi minut
ja silti rakasti,
vaikka näki minut sateen läpi,
auringonpaisteessa,
tuulen kourissa.
Olisinko enempää
voinut toivoa.
Hän on poissa,
ja joskus ajattelen,
tiedänkö enää kuka olen,
sen tiedän,
etten halua olla se,
joka olin ennen häntä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
kukin itsenäisesti
pitää kulloinkin
ikään kuin kerrottuna
jaloista puolisoista
Jäljelle jäävin
itsestäänselvyyksineen
muistoarvoa
tuttavankaupattaissa
aika kultaa kulleroin
Aina parhain päin
omin osa oikenee
ajansaatossa
ollessaan sujuvasti
sinut muistoin muassa
https://www.youtube.com/watch?v=NJ9463GKysE&list=RDJq0Ekdi8ytU&index=25