niin paljon unohtuneita
horjuvia
epävarmoja sanoja ja lauseita
jotka sormenpääni kirjoittivat joskus
menneisyyden varjoja
tulevaisuuden utuisia unia
askeleettomia
painuneita pihoja maisemassa
ota ja rutista
rutista patinoituneet sanani säpäleiksi
luovuta autereen usvaan  
tuhansien tuulten vietäviksi
rauhoita mieleni
hyväile kasvoilleni kauneus
se 
jonka ravitsit rakkaudellasi 
en minä muuta pyydä …
Selite: 
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
 



