Elo tää niin turhaa on.
Tuska ja suru,
Loputon.
Miksei tunteitaan käskeä vois,
Rakkaus kuolla sais pois.
Kohtalonain olla täytyy,
Yksin tätä taivalta nyt matkani käy.
Miettinyt oon monesti,
Onko järkeä jatkaa eloa tätä.
Kuolla pois jo tahtoisin,
Tunteitain sillon tuntis en.
Jaksais enää en,
Itseäni uneen itkeä.
Kyyneleet nää,
Paloja rikkinäisestä sydämeistäin on.
Uni loputon,
Tervetullut on....
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
lohduton.
toisinaan hyvä kirjoittaa ylös syvimmätkin ajatukset
voi ei :( todella sydäntä särkevää luettavaa. Kyllä aurinko paistaa risukasaan vielä usko pois!
Surullinen, koskettava...
Elo tää on joskus mustaa multaa, mutta mullasta versoo uutta kasvua, vihreitä oraita.