Nimetön
tahdoin elää
olla jotain muuta
niinkuin kirjoissa
niinkuin ne ihmiset
joista kuulee tarinoita
tahdoin rakkautta
tahdoin elämää
huumaa
onnea
raivoa
surua
loputonta taidetta
myrskyä
yhtäkkiä elämäni on kuin kirja
minä olen taiteilija
häilyn hulluuden rajamailla
baarimikko antaa minulle kaksi drinkkiä yhden sijaan
juon nopeasti
koska tahdon elää
olla jotain muuta
koko ajan
enemmän ja enemmän
olen jotain
hyvää vai pahaa
en tiedä
myrskyä
loputonta taidetta
voi kunpa edes taidetta
yö on pimeä
seura kovin nautinnollista
elämää
kovin petollista
itsetuntemus pettää
kokemusta
naurua
olen orja
imartelulle ja naurulle ja uteliaisuudelle
voi miksi
miksi on hän tuollainen
sekoittaa pään joka on jo sekaisin
ei saa
teet minusta pahan ihmisen
ja se ei ole sinun vikasi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi