Caro-

Onko sinun hyvä olla siellä?
Istutko minua katsoen pilven päällä?
Oletko silti myös lähellä?
Näetkö mitä teen täällä?

Toivottavasti näet,
että minulla menee hyvin.
Toivottavasti silti koet,
että ikäväni sinuun on vieläkin mitä syvin.

Joitain asioita kaipaa vasta sitten
kun ne on jo menettänyt.
Voi kun olisin kertonut sen
ennen kuin sinä olit jo mennyt.

Kai sinä silti tiesit,
tai niin ainakin luulen.
Välillä vain katseellasi vastauksia löysit,
vaikka sitä ääneen sanonut en.

Jäi niin monta kysymystä,
miksen tarpeeksi ajoissa niitä kysynyt?
Sydämeen sattuu ikävästä,
ei se kipu ole minnekään lähtenyt.

Mikä oli sinun lempivärisi?
Mistä kouluaineesta pidit eniten?
Miten olisit tahtonut viettää elämäsi?
Mitä osasit omasta mielestäsi parhaiten?

Miten tapasit mummon, mikä on sinun versiosi?
Miltä tuntui kun synnyin, entä kun sairastuin?
Miksi valitsit ammattisi?
Mitä mietit minusta kun vartuin?

Pelkäsitkö kun kaaduit ja heräsit hetkeksi?
Sattuiko sinuun?
Kuulitko meidät lähelläsi?
Tunsitko kun otin kätesi omaani?

Onhan sinulla seuraa siellä?
Ethän ole yksin siellä pilven päällä?
Tunnen sinut välillä niin lähellä,
ihan kuin olisit vielä tässä, täällä.

Onneksi ei koko ajan itketä enää,
kun koitan sinua miettiä.
Jotkut muistot tekevät edelleen kipeää,
ei kai se koskaan kokonaan häviä.