Syystalven ikävää
Ikkunassa talven mustaamassa
kasvosi nään
Vesi valuu pinnalla
kuten kyyneleet poskillasi
Kun viimeksi tavattiin
tuona kesäisenä päivänä
Mietin nyt
kai turhaan
Missä olet rakas
Oletko taas onnellinen
Ikävöin sinua niin
En koskaan voi
mitään sellaista tuntea
enää uudestaan
Ei sydämessäni sellaiseen
ole enää tilaa
Sinä veit niin paljon mukanasi
Käännyn pois
kyyneleet poskillani
Ulkona ja
sielussani myrskyää
Sytytän kynttilän
Yhden sinulle
Yhden minulle
kasvosi nään
Vesi valuu pinnalla
kuten kyyneleet poskillasi
Kun viimeksi tavattiin
tuona kesäisenä päivänä
Mietin nyt
kai turhaan
Missä olet rakas
Oletko taas onnellinen
Ikävöin sinua niin
En koskaan voi
mitään sellaista tuntea
enää uudestaan
Ei sydämessäni sellaiseen
ole enää tilaa
Sinä veit niin paljon mukanasi
Käännyn pois
kyyneleet poskillani
Ulkona ja
sielussani myrskyää
Sytytän kynttilän
Yhden sinulle
Yhden minulle
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit