Kun murheen kanssa

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
♥
mies
Julkaistu:
351
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 28.3.2026 10:08

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Lähetä viesti
Estä käyttäjä
Tallenna suosikkeihin
Suosittele

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Pimenevässä elokuun
illassa
varjojen luoman
näytelmän loputtua
jäi vielä
kuuntelemaan
tuulen laulua
kun tuuli
alkoi laulamaan
lähti vastarannalta
sade
hiipimään kohti
mutta hän ei
välittänyt
siitä vaikka
kastui
eikä siitä
kun ei
pystynyt
se musta
sade
pesämään murhetta
pois
hän ei
jaksa välittää
ja niin
otti
ilo itseensä
ja lähti
eikä se
taida
enää takaisin
tulla
se ilo
oli hyvin
vihainen lähtiesään
kun murheen
kanssa
kävi hän
nukkumaan

©Jukka-Pekka Huttunen

 

oletus

Luotu 20.8.2017

Kategoria: 
Runo
 

Kommentit

20.8.2017 11:17 aquarius
ilo oli vihainen -
ja syystä!
murheet voisi hetkeksi unohtaa
ja elämänilon vaikka sitten mistä
yrittää tavoittaa!
 
20.8.2017 11:29 Neito68
Haikea, herkkä runo.
20.8.2017 11:56 Bambi7
Tää koskettaa mua nyt jostain semmoisesta paikasta jota en osaa oikein nimetä. Jos tuntuu vatsanpohjassa ja tulee kylmiä väreitä niin.. No, lyhyesti virsi kaunis: Todella hieno runo.
20.8.2017 20:22 arlette
Suomalaista pessimismiä, kuitenkin  pilkettä silmäkulmassa, uskoisin?
20.8.2017 22:47 Katariina Varjoranta
Pysäyttävä tarina, joka pitää lukea uudelleen ja uudelleen. Etenee kuin lähestyvä sade. Runon lopussa harmittaa ilon puolesta :).
20.8.2017 23:45 Kaseva
Runon aivan loppuun pakko todeta omakohtainen kokemus lapsuusvuosiltani kun isäni tuli sänkyni viereen jonkun riidan jälkeen kertoen sopimaan " ettei ole hyvä mennä nukkumaan vihaisena vaan pitää sopia "... pidin sitä osaltaan anteeksipyyntönä. Todella hyvä kuin kauaskantoinen muisto jota itse olen yrittänyt siirtää eteen päin,tilanteen niin vaatiessa. Puhuttelevakin runo !
21.8.2017 8:59 epeli
Saattaa se kepeäjalkainen ilo viellä luoksesi tullakin.
22.8.2017 12:18 karita
kauniin rauhaisasti kulkee runoinen tarinasi vastakohtien vaikeudesta mahtua samaan maailmaan, suruinen mustuus voittaa ilon, joka ei voi ymmärtää valintaa - mietin miten ihminen muuttuu kokemustensa myötä, on keinoton löytämään entistä itseään, reagoimaan avoimen iloisesti entisen lailla - suruinen, mutta kaunis on inhimillinen runosi
 
22.8.2017 18:21 New England
Mahtavaa...ilo se aina ottaa ja jättää tullakseen takaisin meidän ystäväksemme surujen kaikottua.
23.8.2017 10:03 lehdetönpuu
Elokuun kuutamot 
valaisee pimeydet
6.9.2017 6:13 Sansku
Todella upea runo
10.9.2017 2:45 Star
Murheisena ei kannata ruveta nukkumaan, ei tule kunnolla uni.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Jukka-Pekka Huttunen Kaatumatta 5.6.2015 6 Runo

Sivut

Näytetään tulokset 351 - 351 / 351