Pohjan tuittu

Runoilija Adastra

mies
Julkaistu:
720
Liittynyt: 8.11.2006
Viimeksi paikalla: 19.4.2024 12:50

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Everything is under control, roll... roll... roll...
 

Rauhotu jo kulta rakas

herkiähän hermoomasta

Anna pahan tuulen mennä

muuanne mesoamahan

Mitäs minä mies matala

mahan siun tuittuilulle

Astelen alakulosna

karvareuhka kainalossa

Lepyttäisin lempeästi

vaan en kerkeä perähäs

Anna edes paatti panna

vasten talvea teloille

Sitten sinuu sieteleisin

puhuria pahansisuista

Konsa kevään tulovirren

veisajan veet silmissä...

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tässä on hauskasti kalevalan tyyliin runoiltu loitsu.Näistä saa harvoin nauttia,mutta ovat sitäkin makeampaa luettavaa,kun kohdalle osuu!!

Kalevalatyylinen, mukavaa ja hyvin sujuvaa kerrontaa tuittupäiselle naisihmiselle..pidin!!

Nyt tajusin. Sinähän hallitset sytytysjärjestelmät ja naiset. Kukapa voisi kiukutella kun tuolla tavalla lupsakkaasti rauhoitetlet pohjan tuittua!

Tuittu mikä tuittu, pussaa ja halaa niin,
että oksat pois! *nauraa* mutta älä
ihmeessä laula, alkaa taas mesota,
sulla on hirrviä ääni?! Hauskaa oli ;-)

Akat nyt tuittuaa ja miehet tekee ensin, mitä niitten pitää. Hyvä niin. Akan tuittu taukoaapi,
miehen mieli rauhoittuupi ja molemmilla hyvä.

Kerran vuodessa
syksy saa
ja minäkin
täällä kotipuolessa
olen iloinen
kun sinäkin
olet noin runollinen

Pitikö sitä nyt noin..Pohjan tuittua vierelle ottaa.. lepyttää saa kaiken aikaa akkaa niin pahansisuista! *virn* Kovasti on kärttyisä eukko!!!!!

Aivan mahtava runo! Suurta vahvuutta ja huumorinpilkettä...jo leppyy pohjan tuittu, siulla taito :))

Kerrootki jo jotta paatti on talaviteloolla,- mikäs siinä on olles ja kiukkuusia akkoja lepytelles !!

Paree onki ku kevätvirttä alakaa aijoos sanoottamahan jotta saa sen sävelenki valamihiksi..

Tuosta kyllä leppyy jo kipakampikin naisihminen! Että oli hervottoman ihana.

Mahtavaa! Todella upeasti kirjoitettu, ja kyllähän tossa tyyntyisi pahinkin äkäpussi:)

Joo, tässä sitä on tähän aamuun vahvaa sananrieskaa.

Nöyrä runo luonnonvoimien armoilla olemisesta.

Sivut