' lainavaatteissa '

Hienosti olet onnistunut! Runo on kaunis ja hyvin etenevä, ehyt kokonaisuus.

Ilahduttavaa lukea murrerunoutta. Minunkin täytyy olla tosi skarppina, mutta kyllä vain ymmärrän. :) *ja ain vaa mää kaippa
kaippa nii et sialu sullaa siin näkymäti* - kaipauksesta, sielun ja sydämen riipaisevasta värinästä tämä kertoo, tuttua sinua ihanaa, ja voi kyllä ystävä rakas, sinusta on vaikka minkä sanojaks. Tämäkin runohelmi sen osoittaa. <3<3<3

Mukava kivaa tekstiä

Tuttua murretta jota on kiva lukea.Siskoni on Raumal asunnu iät ja ajat.

Murrerunot ovat mukavaa vaihtelua.
Itse en ikävä kyllä osaa mitään murretta,
puheeseeni on tarttunut vähän sieltä
sun täältä.
Ja susta jos kestä on sanojaksi! :)

hienosti onnistuu murre runous sinulta

Upeeta....mutta mun piti terästäytyä vähän enemmän kunn on murreruno. Mahtava kerrontaa!

Ohan siust sanojaks, vahvoje sanoje sanojaks:))))Määki tahro pari asiaa san..pakost ole oppin tät kielt mist kirjaime puuttu, ku mun sukulaise tääl vallan tät pyssyl poikkastu puhuva, eikä kukka san mittää meän kielel....

En yleensä pidä Rauman murteesta, saati Satakuntalaisuudesta. Murteella voi leikkiä, mutta tarkoittaen. Hieno yritys kuitenkin.

Juu, sama miält. Ei se siit ol kiine misä o syntyny taik misä asu, kaik ihmise kaippava kauhiaste hellyyt ja lämppö paikast riippumat. Oikke hianoi ajatuksi tähä runosse o pistetty *Kiitos ;)

Kyllä sinusta jonkin sanojaksi on...ainakin tämän lukijan suupielet nousivat yläviistoon!!
Tätä murretta on aina hauska lukea!!

Meinasin jo sannoo melekein käestäpittäin päevee Heli Luaksoselle, ku huomasinkii eittei tää mikkää Heli Luaksonen ollukkaa, vua iha laenavuottaissa teposteleva Lindalinda. No mikäs ettei, hyvvee runnouttaha se on joka tappauksessa, ja eikä ne lainatut vuatteet immeistä toiseksi vaeha. Sama hurmoova Lindalindaha siinnä sitteenkii, vaekka Helin kolttu piällään oliski.

Minnäe oon säelyttännä minkä omat vanahemmat on aekanaan mieleen juurruttanna. Toesinaan on hupasoo huastella lottuuttoo koetj kielellä.

Hieno runo.

Tätä lukee mielellään.
Et siltikään ole onnistunut piiloittamaan suurta
kaipuutasi edes kielimuurin taakse.

Olemme kaikki heikkoja vahvojen tunteiden edessä emme silti niin rikkinäisiä että aito
rakkaus kulkisi ohitse.

Kuinka haluaisinkaan Sinut
sydämeni kipinämikoksi,
joka huolehtisi tasaisesta
rakkauden lämmöstä.

Runo sisältää paljon kaipaavia
hellyyden säteitä.

Aitoa lindaa !

vaikh nih mithän en ruspootto kelist
rakkaurhesta en ymiä.

J.

On sulla tuo kirjottamisen taito käsissäs ja tunteet sisimmässä

Klapul päähän lyäty.
Tätä mää kaippa.

Siis aivan ihku!

Turun murre on nii leppoisa sävyinen, jotta surusoinnitkin muuttuu riemullisiksi säveliksi.
Olet aina se sama, taidokas sanojen käyttäjä,
upeiden runojen luoja, kuten tämäkin runo
murteineen kertoo.

Murteella on joskus kiva kirjoitella, vaikka en sitä usein teekään ja sama koskee lukemista, piristävää välillä tällainenkin...hyvä, kaihoisa runo

johan on matkkinat
taitaja on työssään mallikas
hiannoo on jukelis ku onkkii

Hieno runo,ajatuksen kanssa luin,murreruno on aina vaikeampi sisäistää,puhuvaa runoa.

No voehan jummi jammi!!
Vae ei ou minkää sanojaks ja kuitennii tämmösen tunteellisen runon murteela vielä rustasit.
Nytpä sitä narinan voijetta kuivile päevile tuas taevaalta tulloo, ruppee kyynelelile siemenveet piisoomaan;))