![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-973-1704543864.jpg?itok=FK4e7q4m "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda kuva")
anteeksi
etten ollut luonasi eilen
en, kun ehkä eniten
olisit tarvinnut henkistä kainalosauvaa
olin liian kaukana kuullakseni
liian täysi
saadakseni sopimaan
sisimpääni ketään
vaikka näinkin ympärilläni elämää
sain korviini jotain
näin muiden tanssivan
kuin viimeistä päivää
riemuitsevan lasisten laulujensa kautta
kuulin ehostuksen kahisevaa ääntä
jossa peiteltiin valvottujen öiden jäljet
olin enkä ollut sittenkään läsnä
en Sinulle
enkä piru vieköön edes itselleni !
hei muuten
viime yö piirsi jo kuuraa ikkunoihin
kuka täällä puhuu ?
Selite:
Runo voi kuvastaa ystävyyttä, mutta se voi puhua myös rakkaudesta - toimii sekä että.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Haikea ja todella koskettava runo! Pidin ja paljon.
Puhuva hieno runo.Todella.
Tässä runossasi on kipeää tunnetta siitä, kun ei aina jaksa olla toiselle ihmiselle läsnä ja vasta jälkeenpäin huomaa sen. Puhutteleva on runosi. Pidän tämän runosi kuvakielestä.
Aivan mahtavan upea, lukijallekin puhuva
herkkä, mutta samalla vahva runo.
Kiitos tästä lukunautinnosta *
Tämän talletan sydämeni sivuille.
Jotenkin niin tuttua pohdintaa ihmisen epätaydellisyydestä. Riittämättömyydestä toisille ja itselleenkin. Eksistentiaalistakin sävyä on kauniissa runossasi!
pidin tästä ja en pitänyt! henkinen kainalosauva on hyvä oivallus, ja loppusäkeistöstä pidän erityisesti, siinä on rytmiä ja se toimii, siinä on tiettyä leikkisyyttä josta pidän kovasti.
välissä on paljon sellaista jota ehkä voisi tiivistää - tarvitseeko kaikkea sittenkään kirjoittaa ylös?
Toimii joka lukijalleen omanlaisesti!
Minusta hyvää napakkaa tuuletusta,
kieputtaa sanoillaan taiten.
nöyrää kaunista kerrontaa viimeistä kappaletta lukuunottamatta, joka herätti tähän aamun
Ihanasti lopetat, kuin ajasta ikuisuuteen tyylillä, tämän mielenkiinnon herättävän runosi ja tosiaan, samoin kysyn minäkin yhdessä runossani tuolla alkupäässä.
Nyt alkaa jo pikkuhiljaa selvitä kuka olen, lueskelemalla vanhoja runojani.
Tuollaiset omantunnon kolkuttelut, kuten runossasi kerrot, ovat hyvin tuttuja varmasti monelle, koska se on erittäin inhimillistä toimia juuri noin, joten älä liikaa murehdi.
Runosi on ajtuksia alulle laittava hyvä runo ja lopetus todella hyvä.
Kiitos taas vierailusta.
Sijoitin runosi uudenlaisen
bailupaikalle kuin sivustaseuraajana ja silmät aukinasena katsellen pöriläisten pulinaa
Kaunista, hienoa sanoitusta
Haikeaa ja herkkää, hyvä runo
Ihan huippua! Pidin todella. Todella hyvin tehty kokonaisuus.
samaistuin eli loistavaa
Ehyt kokonaisuus viimeistä säettä lukuunottamatta. Arkirealistinen tunnelma, puhelu tai viesti on runosi sanoma. Erilaista sinua, mutta ei huonolla tavalla.
Kyllä me aitoa välittämistä kaipailemme.
Kaunis runo.
Sivut