Tuska

Runoilija Zejden

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 15.11.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Taas näitä iltoja ku ei pää kestä,
katon käsii hauraisii ne pitäs taas pestä,
verestä, jonka vuodatin sun vuoksesi,
en vaan kestä ku et oo enää luonani,
ikkunan suljen se vähän hiljaa natisee,
katson ympärilleni tyhjään huoneeseen,
pöydällä veitsi ja sen vieressä kuvasi,
taas väärin keinoin purin suruni,
toivon vain niin, että palaisit luokseni,
hymyillen ja nauraen kohti juoksisit,
ottaisit kädestä ja pitäisit huolta,
etkä mulle koskaan surua tuottas,
mut nyt oon kanssa toisen miehen,
joka tekee musta viel enemmän pienen,
nauti en enää seurasta hänen,
ootan et millo vaan pois pääsen,
silti välitän hänestä ihan oikeesti,
mut rakasta en vaik se nii kuvittelisi,
huutoa, huutoa, päivästä toiseen,
pakko välillä pois päästä juoksee,
älä koske, älä odota että sua rakastan,
kun mulle enemmän vaan tuskaa tuotat,
mene pois, kauas pois,
en sua enää halua,
pakenen kauas sun huutoa haurasta,
en jaksa enää hetkeäkään sun kanssas,
mun on pakko itseni pelastaa sun luotas,
juoksen ja juoksen minkä jaloistani pääsen,
kunnes hetken päästä mä näen sen,
mitä etsinkin pitkään ja harkiten,
tuon korkean kallion kiellekkeen,
rukoilen, katson alas ja suljen silmäni,
"Herra ota minut luoksesi"
hyppään syvyyteen pitkän matkan,
ja siitä mun uusi matka alkaa..

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot