Hämärään huoneeseen heijastetaan
väritön valo vieheeksi viereeni,
koukuksi katseeni kaukaiseen kohtaan
ansaksi aatteideni aarreaittaan.
Näkyykö niitä,
menneisyyden muumioituneita muistoja,
sihiseviä sytykkeitä sanomassa
fiktiota faktana?
Etsimättä ne löysin
ensimmäisessä esityksessä
taikalyhdyn takaa, minusta.
Selite:
Ihminen on vuosisatojen ajan ollut halukas maksamaan siitä,että näkee jotain pelottavaa, vaikka itseensä katsominen on ilmaista.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niinpä!
Ihminen pakenee itseään usein.
Velloo elokuvissa ja fiktioiden maailmassa hakien hetken lohtua jottei tarvitse kohdata itseään.
Mutta.
Miten paljon voikaan oma sisin kertoa/antaa, kun on rehellinen ja katsoo peiliin.
Taikalyhty on sielumme <3
Hienosti luot mystisen tunnelman, todellakin tutkiskelet itseäsi, menneisyys aina siihen sisältyy jotain mitä ei välttämättä halua muistaa. Tässä tapauksessa muisti etsimättä helposti, pidän tuosta taikalyhdystä se antaa taian omaisen tunnelman runoon.
ja ohjaaja?
leikkaajakin aina väittää tekevänsä elokuvan
mutta muista
Sinä olet tähti!