Auringon valo vielä kiipeilee rungoilla. Miten täällä syvällä metsän miehustassa tuoksuu kuin äidin vastaleipoma pulla? Kuusen alla nyökyttelevät kalpeat sienet kuin päänsärkyset muijat. Voi, ei tänään, kultaseni. Ei tänään ole se päivä, jolloin voisi hypätä vauhditonta pituushyppyä kaatuneen lahorungon yli. Kumisaappaan sisässä vesi lotisee. Kukat ovat käpertyneet itseensä. Kun kesä pullisteli jokin aika sitten lihaksiaan, nyt se on heittäytynyt maahan ja parkuu, että kohta kuolee, kuolee niin todella. Hautajaiskutsut on jo lähetetty. Hämärtyy pian. Tuhansiin puolukoihin syttyy himmeä valo. Kaadan veden saappaasta ja lähden tallustamaan. Kohtaan kapealla polulla kylmänkankean muurahaisen. Minä pysähdyn katsomaan sen kulkua, kun se kömpii yli kumisaapaan terän ja menee matkoihinsa. Kostea tuuli puistattaa.