Minä olin jo puolittain nousemassa,
melkein katsomassa ulos ikkunasta
mitä lähimaailmassa tapahtuu,
putoaako taivas,
tai tuleeko Jeesus
kun en vieläkään ollut valmis,

kun sinä tartuit käteeni,
kutsuit:
 "Äkkiä siitä takaisin!
Mitä vielä aikailet?
Matkusta kanssani peiton alla
vartaloani pitkin
läpi tunnelin, yli sillan!

Tule ja etsi minua sormenpäilläsi,
huulilla, laske ovatko varpaat kaikki!"

Tiedän,
 maailmassa ei tapahdu mitään,
mikä ei tapahdu meissä,
sinussa ja minussa, 
kaikki meidän kauttamme.

Tänään en kuuntele aamu-uutisia,
en hae päivän lehteä laatikosta. 
Tänään en nouse viereltäsi.

Minä rakastan! 
Se on tärkein uutinen.
Vai olisiko se sääennuste?

Minä rakastan sinua
 todella.