KUIN EPÄMÄÄRÄISTÄ MUTINAA

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
926
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 2.5.2025 12:47

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 

Ukkonen meni ohi.
Tästä vierestä se kulki,
pieni ukkopahanen.
Jyrisi jotain itsekseen
ja hengitti korkean, tumman pilven.
Sillä alkoi nyt talviloma.
Ties millaisen matkan
se sillä aikaa tekee.
Tervemenoa, sanoin.
Mutta salamana se on taas paikalla,
kun lämpenee.
En ehdi sanoa tervetuloa,
kun se jo iskee.
oletus
Vapaa tägi: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kerrassaan mainio ja osuva runo, tervemenoa ukkonen, tosiaankin.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot