totuus

Hieno. Muistutus siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että täällä olemme aina vain yksin. Muut ovat harhaa tavalla tai toisella.

Totuus tulee hyvin esiin runossasi.
Joku voi elämäämme hankaloittaa, mutta me itse voimme tehdä sen mahdottomaksi, jolloin se jää aikeeksi.
Joskus se voi onnistua, kuten runosikin ilmi tuo *paremmin kuin viimeksi*silloin on aika oppia virheistään ja tehdä joku asia aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Samaisen horoskoopin mukaan hevonen ponnahtaa pallon joustavuudella kaiken tielleen asettuneen yli...ja suuntaa oikopäätä vapauteen ja riippumattomuuteen.

Mitäs sanot pitääkö paikkansa...heh heh...

Niin sille elämälle pitää voida tehdä jotain, jos on onneton. Mutta voidaanko me aina tehdä juuri niin kuin itse halutaan. Pohdiskekelen vain, hyvä runo?

Juu, niinpä minäkin tiedän,,--taas-- enkä silti jaksa tehdä mitään eälle elämälleni. hyvin kirjoitit:)

Ei sekavaa, totuuden kerrot runossasi. Oiva toteamus :)

Näin se menee, että aina uudestaan me huomataan, että itse olemme vastuussa elämästämme. Se joskus vaan unohtuu.

Eihän tämä nyt niin sekavaa tai päämäärätöntä tekstiä ole.
Sanoma tässä on harvinaisen selkeä:
Vain itse voi yrittää järjestää asiansa tai elämänsä mallilleen.

Ensimmäinen askel on se vaikein.
Tuttu tunne. Runosi kosketti

Ei lainkaan sekavaa...eikä etenkään päämäärätöntä. Runosi vakuuttaa, että todellakin...itse meillä on avaimet omaan elämäämme.

Ei ole sekavaa, tai aina kai tunteet vähän sekavia ovat. Kursiivit toimivat tässä runossa hyvin, ne tavallaan voimistavat tätä. Ja hyvinkin tutulta kuulostaa. Hyvä runo.

Tosi _hyvä_ mun mielestä,ja totta. upeeta!! :)