Unen hopeanreunaista
kapeaa polkua
sinä tanssit luokseni.
Piirsit kuvia
liian kauniita
mieleeni harhaiseen.
Ja poistuit
aivan liian varhain
ja vain minä
ja unelmani
jäimme.
Polvet ruhjeilla
silmin unettomin
anelen,
palaa.....
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista ja kipuilevaa.
Syvällisijä tunteita runossasi!!
Unet pyrkii olemaan semmosija, ett kerran sen loputtuva se ei uuvvelleen näöttävvy. Vaekka miten sitä unkuvviisa halajas.
Tuskallista kaipuuta syvästi sielu koskettava,kaunista,pidän.
Suuri syvä kaipaus runon takana.
Kaipaus, joka yrittää kaikin keinoin löytää ne ihanat hetket menneisyyden.
Lopussa oleva pyyntö tulee sydämestä suoraan, varovaisena, toivoen balsamia haavaan.
Taas hyvä, paljon sanomaa sisältävä runo.
Kyllä pidin.
Koskettaa niin.
Koskettavaa kaipausta
Sivut