Tuhatkaunon ja revontulien kiima

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
156
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 21.7.2025 22:24

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@FinPoet100

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 
Epäpyhässä Tuhatkaunon ja revontulien
yhdynnässä kuolleiden runojeni lapsista
säikkyi maamuurahaisten kirpeitä suudelmia.

Astrokokki valkoparta väitti niitä omikseen,
mutta pidin niistä kiinni tiikerililjakynsin.
Se sanoi:
- Olen maailman luoja ja ne kuuluvat minulle.
Tenkäsin vastaan ja sanoin hänen olevan
harhainen, laiskojen ajattelijoiden taruolento,
mutta mitäpä minä siitä tiedän, koska olen vain sinappinokare nakkimukissa.

Kuolleiden riimien perään en haikaile,
sillä joku despoottiparka kykenee ne hädin
tuskin väärentämään ja kietomaan niistä
hurmeisen dogmiviitan. Vähänpähän sekin hirmuhallitsija tietää, että ne tavut ovat
ajatusten siemennesteen kokkareita.

Jos nukkumatti jauhaisi siitä unipölyä,
niin kukaties, kukkalajien määrä 
yötä vasten uupuneiden silmäluomilla voisi
olla ääretön.

Tuhatkaunon ja revontulien kiima on
sellainenkin veijari, joka osaa syödä avaruudelta tähdet, jos et pidä varaasi.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ja jäljelle jää vain tyhjä avaruus
Kiitos, näinpä!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot