minut pysäytettäsiin,
muistaisinko olevani paikoillani?
Jos minut sijoilleni seisautettaisiin,
kesken kiireideni kantapäilleni liimattaisiin,
karkaisiko lapsi sisältäni
ja toisi kiinnipitäjälleni puna-apilan?
Jos minuun hitaasti tartuttaisiin kesken
työn kiivaan nuolennan, kysyisikö hän minulta
missä kuussa nauruni taas alkaa?
Jos minä, vaikka itse, kesken ovesta riennon,
muistaisin varmana valot, lieden levyt, avaimet, puhelimen,
sateeenvarjon, kaulahuivin, sään mukaiset jalkineet,
ruutuja kuohuvan päähineen - että ne ovat mukana -
ja kevyessä - noin vain , tuosta noin, jatkaisin eteenpäin
ja välittäisin vain keinupehvispolttopalloa pelaavista vintiöistä
ja heittäytyisin heidän mukaansa silmät ja suu ammollaan,
iho roisina ilosta.
Jos minut kohta milloinkaan keskeytettäisiin,
yhteen ainoaan kiintopisteeseen survottaisiin,
muistaisinko kuka olen päättänyt vihdon ja viimein olla?
Mistä tietäisin , että olisin vuorenvarmasti lapsi itselleni?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut