Tuijotan tietokoneen näyttöä.
Tuijotan seinää. Tuijotan kattoa.
En tiedä mitä katson, kunhan vain katson.
En tunne mitään. Tai jos tunnen, niin tyhjyyttä.
Haluaisin antaa ajatuksille vallan
ja olen kyllä antanutkin ajatuksille luvan.
Mieleeni ei vain tule mitään.
Haluaisin jo pois itsestäni tämän tyhjyyden.
Haluaisin tietää mitä ajattelen.
Tyhjyys, joka minussa on, ei kerro minusta mitään.
En osaa tulkita itseäni. Kyyneleet eivät vieri poskillani.
Tiedän kuitenkin, että minun ei ole hyvä olla.
Hymyilen ja jopa nauran, mutta rintaa painaa.
Miten saisin möykyn sisältäni pois?
Pelkäänkö liikaa? Sitä, että jos mieleni
suistuu pois raiteiltaan.
Ehkä huomenna se tulee.
Ehkä huomenna minussa on muutakin
kuin tyhjyys ja väsymys.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


