Vapaus

Olen pitkään tehnyt sitä
kääntänyt veistä rinnassani – ihan itse
(siinä se on, osana minua)

Monia vuosia sitten…
(tartun jälleen sen kahvaan)
ja kaikki nämä päivät sen jälkeen…
(painan terää syvemmälle)

”Miten sinä olet voinut?”
(väännän)

”Tiedätkö mitä on karma?”
(kiristän otettani)

Syy ei ollut minun –
vaan yksin sinun
(päästän irti…)

Veitsi putoaa

Aukko sydämessäni ei kai koskaan tule parantumaan
mutta kipu –
se on pienempi kuin veitsen ollessa siinä
sinun ollessasi siinä

(päästän irti sinusta)