Nimetön

Yöllisen pilvihunnun alla kaksi sielua,
Täysin erilaista.
Toisen silmissä kiiluu rakkauden kaipuu,
Toisen mustuneet jo kuolemaksi.
Kävelevät lähekkäin, tekisi mieli tarttua toista kädestä
Mutta rohkeus ei riitä.
Sana jos toinenkin
Turhauttavaa..
Saapuvat huoneeseen vailla valoa
seisovat hiljaa vastakkain..
Tapahtuu ihme
Kädestäni hän tarttui vihdoin ja vetäisi lähelleen.
Hukutti suudelmiin helliin, ihaniin..

”Ei mitään vakavaa” sanat kaikuvat jälkeenpäin korvissani.
Sydän itkee jälleen haavojaan kuiviksi.