Kaikilla on aikansa ja paikkansa,
mut miks kaikki hyvä loppuu aikanaan?
Miks toisten elämän tiimalasi on isompi kuin toisten?
Näihin kysymyksiin ei vastausta löydy,
eikä niitä ole edes.
Ihmiset vain hukkuvat elämän jokeen,
kuin hiekan jyvät saharaan.
Miksei elämän sekunneista voisi nauttia: rakastaa, surra, iloita ja itkeä?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi