Sinä

Menetetyt tunteet, vapisevat hetket...

Heittäydyn muistojen höyhenpeiton silkinpehmeään syleilyyn syysruskan loistaessa, kitkerässä kylmyydessä.

Kosketuksen hehku leikittelee menneessä todellisuudessa ja tuo kaunista sävyä hartaaseen nykyisyyteen.

Vajoan laventelin hyväilevään voiteluun, sillä vielä on toivoa nähdä valonpilkettä katkeruuden tummassa usvassa.

Vielä on toivoa, että jossakin on se sielu, joka täydentää omani...

Kunpa vain se olisit sinä.