Läpi huuruisen ikkunan katson ikkunalaudalla kilpaa kimaltavia vesipisaroita, jotka auringon paistaessa haihtuvat hiljalleen tyhjyyteen.
Yhtä häviäviä ovat muistot yhteisistä päivistämme, jotka vielä hetken lämmittävät kylmyyden keskellä, muistojen usvaisen kultaverhon suojissa.
Vaan pian elämän aurinko ja ajan virta rakkauden kristallipisarat haihduttaa..
Siitä on jo niin kauan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi