kylmyys salpaa armotta hengitykseni
Harmaus täyttää taas näkökenttäni
Aurinkoa ei näy
Tunnen totisesti vain kipeän kylmyyden
En haista edes pahaa purevan viiman alta
Minua ei nähdä
Minua ei väistetä
On taas talvi, niinkuin joka kerta
käperryn peittoon
Enkä totisesti tahdo mennä yhtään mihinkään
...joten....
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tuttu tunne...hyvä runo