kaunista soljuvaa ihanaa
sielua hivelevää
sydäntä lämmittävää
joku viljo kajava
satakielelle antoi luvan jatkaa
kun itseä härnäsi blokki
aina jää jotain sanomatta, tekemättä, kirjoittamatta
mieli on voimakas sapeli
se leikkaa ja paloittelee tahdon tehdä
siinä istut, kynä kädessä, tutti suussa
edessä kivinen ranta, auringonlasku
ja vesille pyrkivä vene hiiohoi
sen toivetta ei kukaan kuule
vapauden toivetta toteuta
vaan pikkuhiljaa, kiviä vasten
sen kyljet hankautuvat rannan murikoihin
jäljelle jääden vain pieni kasa säleitä
aaltojen heiteltäviksi
myrskyn ja viiman hävitettäväksi
sielua hivelevää
sydäntä lämmittävää
joku viljo kajava
satakielelle antoi luvan jatkaa
kun itseä härnäsi blokki
aina jää jotain sanomatta, tekemättä, kirjoittamatta
mieli on voimakas sapeli
se leikkaa ja paloittelee tahdon tehdä
siinä istut, kynä kädessä, tutti suussa
edessä kivinen ranta, auringonlasku
ja vesille pyrkivä vene hiiohoi
sen toivetta ei kukaan kuule
vapauden toivetta toteuta
vaan pikkuhiljaa, kiviä vasten
sen kyljet hankautuvat rannan murikoihin
jäljelle jääden vain pieni kasa säleitä
aaltojen heiteltäviksi
myrskyn ja viiman hävitettäväksi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



