toivomus loppusyksystä

Runoilija aquarius

nainen
Julkaistu:
758
Liittynyt: 24.9.2012
Viimeksi paikalla: 15.12.2025 17:06

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kiitos KAIKISTA KOMMENTEISTA sivustolla,
niitä kommentoin ajanpuutteen vuoksi tosi harvoin
mutta - arvostan sitäkin enemmän.


Kuukauden runoilija kesäkuu 2017 ja  2024 sekä
heinäkuu 2025 - Kiitos äänestäneille! Arvostan kovin.

Elokuussa -17 ilmestynyt
runokirjani
orvokkini, tummasilmä
sai jatkoa maaliskuussa -18
enkelini, kultasiipi
kirjalla.
tähdet taskuissa
julkaistiin toukokuussa -19

Kaikkien kirjojen kustantaja on
Mediapinta Oy. Antakaa kirjastoonne vinkki niin tilaavat!

Muuten kirjat ovat myynnissä Prisman verkkokaupassa
ja kirjaverkkokaupoissa, Adlibriksellä jne. Ja joissain kirjastoissa
on jo.

 
 
yön jatkuneen sateen jälkeen
nuokuttavat marraskuun metsäorvokit
pieniä kasvojaan 
voiih - päästäkää lepoon
pensaikon pulleat silmut ihmettelevät
mitä - onko taas kevät, ei tätä jaksa

sammakot kurkkivat suojusrakennelmiensa
alta - mitä nyt? pitääkö nyt nousta sikiämään?

linnut lentelevät talipallojen ohi, ylimielisesti
parempaa tuoreruokaa vielä tarjolla
nokkaisevat kukkapenkistä nousseen kasiaisen
muina lintuina

syysvilja rehottaa ja jakaa vehreyttään 
silmälle iloksi muuten harmaassa maisemassa
auringon saadessa levätä kesän paahdettuaan
paistaakseen muut maisemat kirkkaiksi
muut käsivarret ruskeiksi

marraskuista on moneksi
-- tulkoon valkeus ja sen jälkeen
säädetysti, valo, lämpö ja uusi kasvu

ei tätä virtsanlaimeaa pimeyden taittamaa
ilman raskautta kukaan kestä


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

-tulkoon valkeus, sen jälkeen, säädetysti:valo,lämpö, ja uusi kasvu!luontokuvaus se pelittää aina!****
Lähes samankaltaisia säitä on myös täällä napapiirin tuntumasssa.
 
Osuva kuvaus tästä ajasta.
Ihmeellinen marraskuu, epänormaali vai uusi normaali?  Mahtavassa runossa on joitakin erityisiä kohtia, jotka hykerryttävät! "muina lintuina" ja kuin luomiskeromuksen vahva  ilmaisu "tulkoon valkeus".  Sitten tuo lopun "virtsanlaimea" ilma.  Muistin siitä Sirkka Turkan "tule takaisin, pikku Sheba"-kokoelmassa eräs runo alkaa: "Syksy, vanha ajomies, kusemassa / vasten tuulta / ja muutama onnellinen, johon / hänen pärskeensä osuvat / lääpällään levittelemässä käsiään"...
Luonto ja ihminen ymmällään. Missä se talvi viipyy? (ei lie tavatonta tämäkään)... runosi kaksi viimeistä riviä jäi kutkuttamaan mukavasti! " Virtsanlaimea pimeys"... täytyyypä oikein tutkiskella tuota!?!
Kestää, kestää, kun laittaa luovuutta ja mielikuvitusta peliin <3
kestää kestää, kun tietää mitä on tulossa, vaikuttava runo
Upea kuvaus! Samanmoisiin tunnelmin, lopetus sanoo kaiken... Tämä jotenkin ilahdutti ja pysäytti kuvillaan, jäi mieleeni ja uudelleen tämän pariin palasin :) Kiitos <3
Niin kauan kun on lämpöasteita mä olen tyytyväinen, pimeys kun ei haittaa :) Hyvä runo.
runokuvien rikkaus suomenkielen rakkaus
tunnelmistaan kosteimmista, hämmennystä luontorinnasta
aika aina armollinen polku edessä valontoiveinen
 
Marraskuusta saa näköjään hienon runo, mukavasti pilkettä silmäkulmassa.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot