Kuoleman käsi hartiaa koskettaa
Ja uhriltaan elon lämmön anastaa,
Lämpö kehosta kaikkoaa ja elon liekki silmissä sammuu.
Vaan uusi valo toisaalla syttyy ja sielun jälleen voimiin palauttaa ja tuonelan sumuisiin saleihin johdattaa.
Sielu tuonelan ikkunoista elävien maailmaan katsahtaa, ja lähimmäisensä näkee ajelehtimassa surun mustassa virrassa tietämättä rakastavista silmistä jotka tuonpuoleisessa vahtii.
Sielu ikkunalta kääntyi ja tuonelan harmaan sumuisilla käytävillä käveli odottaen vuoroaan yli aikain ja paikkain kunnes syttyy valo toisaalle , joka mahdollisuuden suo palata elävien joukkoon.
Tuo valo toisaalle syttynyt on valo uuden elämän synnyn joka sielulle uuden kodin tarjoaa ja tuonelan sumuisista saleista vapauttaa.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
