Julma valo ympärillä
kivisiä kukkia
maa hukkuu likaan
Näen vain kauhua
eläinten raatoja
saastaisia pilviä
Missä ovat puhtaat virrat?
Missä vihannoivat maat?
kadotuksen syövereihin
on meidät tuomittu
vailla rakkautta.
Välinpitämättömyydellä
itse itsemme tapamme
murhaamme toinen toisemme
hukutamme Äitimaan vihaan
Ne jotka meille joskus
elämän antoivat
huutavat nyt tuskasta maan.
Ei tulevaisuutta
ei päivää huomisen
Elämä pakenee
Valo kuolee
Miksi haluamme pahaa
toisille?
Mikä valtaa mielen
kun tappaa elämän?
Maailma suistuu radaltaan
ihmisten viha
murtaa sydämet
Kylvämme maailmaan
kuolemaa ja epätoivoa
Miksi emme ymmärrä?
Milloin herääme?
Avataan yhdessä silmämme
revitään liina kasvoilta.
Parannetaan maailma
minkä itse tuhosimme
Käsi kädessä ystäväni.
Selite:
Hieman masentavaa tekstiä, yrittäkää ymmärtää...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi