Lapsuusmuistoja

Istun yksin pimeässä,
itken ihan hiljaa tässä.
Sinua ja minua ajattelen,
itseni sun luokses kuvittelen.
Etkö muista kuinka kivaa meillä silloin oli,
kun iloittiin siitä kun lumet suli.
Kun hiihdettiin talvella latuja,
kun käveltiin kesällä katuja.
Kun iloisena järveen hypittiin,
kun ilkeitä tyyppejä syrjittiin.
Kuinka meillä oli ihanaa,
kun naurettiin mummoa lihavaa.
Mutta se nyt mennyttä jo on,
nyt olen aivan onneton.
Voi kun olisit nyt täällä,
luisteltaisiin vaikka jäällä.
Ne oli ihania ne päivät,
mutta onneksi sentään muistot jäivät.