Tule tänne lapseni tule.
Ota kiinni kädestä,
silitä hiuksia,
anna suukko poskelle.
Tule, lapsi kulta tule.
Tule tyttäreni tule.
Rakas äitikulta.
Lapsuuden veit sä multa.
En ollut koskaan onnellinen.
Mutta silti sua salaa ihailen.
Kuinka pystyit olemaan niin tyyni,
kun sait luulemaan että oli oma syyni,
kun väärin tein ja elämä oli kurjaa,
oli se kyllä aika hurjaa.
Nyt mietin miksi edes yritin,
sun suosiotas väkisin hapuilin.
En osannut koskaan mitään sanoa,
en sammuuttaa elämän janoa.
Mutta nyt viimein sut mielestäni häädän,
asenteeni uudelleen säädän.
Pääsen vihdoin irti,
olen kuin villi hirvi.
Minut melkein myrkylläs pilasit,
Äitikulta, tätä itse kerjäsit...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi