...

Muistojeni siimeksessä olet yhä kanssani.
Lempeänä,
meripihkan värjäämänä.
Tässä metsässä olemme vain me kaksi.
Vastaat hymyyni nyökkäyksellä,
ja osoittelet taivaalla juoksevia tähdenlentoja.
En kyennyt sanomaan edes hyvästejä.
Syytä minua,
älä anna anteeksi.
Jätä minulle edes tämä raastava tuska.
Hetken kuvittelin sydämmeni liikahtaneen,
mutta se vain värisee kyynelten virrassa.
Meitä yhdistävät kahleet ovat ruostuneet rikki meren aalloissa.
Eikä mennyt enää palaa...