Sinä, joka kerran pelastit minut maailmalta,
muistutit, että pidät aina kiinni lupauksistasi,
ja tiukensit otettasi minun kädestäni,
kun maailmia vietteli ja veti puoleensa.
Osoitit, että haet eksyneen lampaan takaisin,
etkä hylkää silloinkaan, kun lammas lankeaa.
Otat tuhlaaja pojan avosylin vastaan,
kun hän palaa omilta harharetkiltään,
avasit silmäni ja näytit maailman pahuuden.
En halua olla vain sormestasi roikkuja,
haluan, että sinä puristat kättäni.
Haluan olla osallisena rakkaudestasi,
enkä kuulla maailman suuria kutsuja,
sillä sinun kutsusi on paljon suurempi,
ja antaa minulle niin paljon enemmän.
Kaikesta, rakkautesi tähden, luopumastani,
sinä annat takaisin monin kerroin enemmän;
puhtaan elämän, IKUISEN ystävän,
ennen kaikkea paikan sinun viereltäsi,
paikan taivaallisesta kodistasi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
