Sininen taivas täynnä valkoisia isoja pilviä
Minä makaan kostealla nurmella,
keskellä ei mitään
Katson taivaalle,
tirkistän silmiä
näen musta siipisen enkelin,
istumassa pilven reunalla
Enkeli on täynnä vihaa ja surua
Minun täytyy tehdä jotain,
antaa minun ilo ja onni
Sitten sen siivet valkaistuvat,
sädekehä syttyy
Se on taas onnellinen,
minä...
Olen kuihtunut kukka kostealla nurmella,
mutta sieluni on tuo enkeli
Selite:
;)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana! Kaunis runo, se on sydämellinen ja hyväntahtoinen. Todella sievä! *Kiitos arvosteluistasi :)
Tavallinen aihe tuo enkeli,mutta aina sellaiset runot jaksaa kolahtaa minuun.
Ihana omalla surullisella tavalla. :)
Enkeli runoja kyllä lukee mielellään,ei toinen toista pahenna,tästä luen kuin hyvä sydän sinulla on,ajattelet muitakin ja annat iloa vaikka mustat siivet olikin,siitähän onnesta ja ilosta ne valkaistu....kiitos...
Yleensä antaessaan saa..erilainen, hieno mielikuvarunosi! Pidin tästä. *kiitos*
Onni syntyy antamisesta. Näin tulkitsen tämän runon sanoman. Hienosti kirjoitettu.
Ihana tämäkin :)
Mutta sekavaa
Nätti silti <3